Viimeinen viikkomme pentujen kanssa on ollut täynnä virikkeitä, hulinaa, uusiin asioihin totuttelua ja samalla myös valmistautumista jäähyväisiin. Olemme jatkaneet trimmailuita, hyvin lyhyitä pyrähdyksiä ulkoilmaan, sekä autolla ajelua. Pentuset kävivät myös torstaina eläinlääkärin tarkastuksessa ja saivat mikrosirut. Vaikka kaikilla pennuilla on todella ihanat kodit ja minulla ei ole kasvattajana mitään huolta siitä, etteikö pentuja hoidettaisi erinomaisesti, on luopuminen pikkuisista silti aina haikeaa.

Isompi tytöistä, Ellen (Evona's Dream Come True), lähti uuteen kotiinsa jo perjantaina. Perheellä on vankka koirahistoria ja Elleniä vastassa olikin kotona kolme perheen vanhempaa koiraa. Elleniä tullaan todennäköisesti näkemään paljon näyttelykehissä, sillä Ellenin nuori omistaja Emilia on innokas junior handler harrastaja. Ellen saa nauttia myös monista muista aktiviteeteista, sillä tässä perheessä koirien kanssa harrastetaan paljon ja aktiivisesti. Todennäköisesti luvassa on ainakin tokoa ja agilitya ja varmasti montaa muutakin mukavaa puuhasteltavaa.

Pienempi tyttö Siru (Evona's Dreamcatcher) lähti tänään uuteen kotiinsa. Siru jäi lähialueelle sijoitukseen perheeseen ja Siru tuleekin näin ollen vierailemaan meillä usein. Sirunkin kanssa tullaan harrastamaan perheessä varmasti aktiivisesti, uusilla koiranomistajilla oli mielessään ainakin tokoilu ja agility. Minä puolestani vastaan tytön näyttelyttämisestä ja täytyy toivoa että tytöstä kasvaa oiva showkoira.

Pentueen ainoa poika (Evona's Dream Boy) matkustaa tänään Turun seudulle ja tulee työskentelemään terapikoirana. Tässä perheessä on jo entuudestaan pari koiraa ja näin ollen pikkuinen poikakin pääsee elämään lajitovereidensa keskuudessa. Olen tosi iloinen että poika lähtee työkoiraksi, sillä asia on minulle henkilökohtaisesti hyvin tärkeä; uskon sydämestäni että koirilla on meille ihmisille niin paljon annettavaa myös kuntoutuksellisesta näkökulmasta. Toivottavasti tätä erittäin lupaavaa urosta tullaan näkemään myös näyttelykehissä.

SYDÄMELLINEN KIITOS TEILLE UUSILLE IHANILLE KODEILLE JA PERHEILLE, JOTKA PIDÄTTE NIIN HYVÄÄ HUOLTA RAKKAISTA PENNUISTAMME:):):)

Tässä kuvia pesusta ja kuivauksesta:

Tässä sijoitusnarttuni Siru, Evona's Dreamcatcher:

Ja toinen tyttö Ellen:

Ja poika:

Ja lopuksi vielä hieman kuvia Ellenistä uudessa kodissaan Johanna Mäkisen kuvaamana:

Vaikka kello on vasta kahdeksan illalla, täällä meillä päin on paukkunut ilotulitteet jo monta tuntia... Onneksi koirani eivät ole paukkuarkoja ja voivat käydä pissareissulla pihassa ihan normaalisti. Pennutkin tuntuvat onneksi ottavan rennon mallin vanhemmalta laumalta ja vetävät unta palloonsa autuaan tyytyväisinä pentulaatikossaan.

Pentujen kasvu ja kehitys on toki koko ajan huimaa, mutta todella hauskaa niiden elämässä on olla läsnä juuri näinä muutamana viimeisenä viikkona ennen luovutusikää. Päivä päivältä ne haluavat olla osa laumaa yhä enemmän ja enemmän, eikä 15 minuutin leikkirupeama enää suinkaan ole tarpeeksi. Leikkimässä pitäisi olla jo vähän väliä, vaikka sitten kun pennut laitetaan rauhoittumaan omaan laatikkoonsa, ne kyllä nukkuvat sulassa sovussa pitkiä aikoja.

Pennuille on tulossa aivan ihastuttavat kodit:) Toinen tytöistä jää lähiseudulle sijoitukseen, toinen tyttö lähtee muutaman tunnin ajomatkan päähän upeaan ja harrastavaan koiraperheeseen. Poikapentu pääsee työskentelemään terapeuttisena apuna, eli oikein työkoiraksi. Olen hirmu iloinen ja äärimmäisen tyytyväinen joka ainoaan kotiin:)

Tässä taas kuvasaldoa pienistä ikiliikkujista, joiden kuvaaminen on niiiiiiiiiin haastavaa etenkin tummaa lattiaamme vastaan. Tässä kuitenkin paloja tämän päivän puuhailuista:

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2012:):):)

 

Ihanaa että joululomani sattui juuri tähän saumaan, jolloin pennut kaipaavat jo touhua ja kaikenlaista sosiaalistavaa puuhaa. Päiviimme onkin jo useamman päivän ajan kuulunut selkeä rytmi. Pentuset saavat aamuruokansa aamulla klo 7.00-8.00. Tämän jälkeen ne pääsevät leikkimään olohuoneeseen muun lauman joukkoon. Leikkiä ja riehumista jatkuu vain noin 15 minuuttia. Rupeaman jälkeen pikkuiset raskaan työn raatajat ovat taas jo pienten torkkujen tarpeessa:D Päiväruoka on noin puolen päivän maissa ja iltapäivällä aterioidaan suunnilleen klo 16.00. Iltapäivän aikana pikkuiset piipahtelevat muutamaan otteeseen leikkimässä olohuoneessa ja Diivakin imettelee niitä vielä päivän mittaan harvakseltaan. Iltaruokansa vauvat saavat noin klo 20.00 ja sitten ne pääsevät vielä hetkeksi telmimään.

Yön aikana Diiva käy vielä imettelemässä pentuja muutaman kerran. Imettely ei vain enää ole pikku äidin mieleen: kahdella suuremmalla pennulla on jo naskalinterävät hampaat ja imetys taitaa olla jo melko epämukavaa. Pikkuisella tytöllä hampaat eivät ole vielä puhjenneet, mutta silti turvotetut pentunappulat kermaviilillä ja raa'alla lihalla tai mahalaukulla höystettynä tekee kauppansa. Käsittelen pentuja paljon päivittäin ja pyrin totuttamaan niitä erilaisiin ääniin ja tilanteisiin. Tänään pieniltä piippanokilta ajeltiin ensi kertaa kuonot (joka sujui ihan mukavasti) ja muutenkin viime päivinä on toteutettu etenevään tahtiin erilaisia hoitotoimenpiteitä kynsienleikkuusta aina suuhun kurkisteluun asti.

Tässä kuvat ihan oikean villakoiran näköisistä piippanokista. On se vain kumma miten suloisista pörrönaamoista kuoriutuu oikeita puudeleita muutamassa minuutissa kun naamakarvat ajellaan:D

Tässä ensin poikapentu:

Isompi tyttö:

Pikku-tyttö:

Ja sitten vielä kuvia päivän varrelta seikkailuista:)

Ihanat pentuset ovat taas kehittyneet huimasti! Vauhti on kasvanut kovasti ja pienet juoksevat jo kovaa pentulaatikon reunalla kun vain vähänkin kuulevat ääntäni. Pieni "kennel-apulaiseni", Minella-tyttömme, on hieno apu pentujen hoidossa ja etenkin sosiaalistamisessa; hän malttaa leikkiä pitkiä aikoja (niin pitkiä kuin pennut jaksavat) pentusten kanssa ja touhuaa paljon myös aikuisten koiriemme kanssa. Toivottavasti tästä tytöstä kasvaa äidille kelpo apulainen näyttelymatkoille, lenkeille ja turkinhoitoon:):)

Tässä muutama tuore kuva kun pienokaiset pääsivät sylittelemään. Ne saavat jo vierailla pentulaatikon ulkopuolella muutenkin. Tällä erää pienet pyrähdykset ovat vielä hyvinkin tarpeeksi, mutta viikon päästä peuhuaika on jo varmasti taas paljon pidempi pentujen varttuessa:D Muun lauman joukossa ei vielä ole oltu, mutta eiköhän pennut pääse siihenkin viikon mittaan tutustumaan.

 

Pikkuiset leikkivät päivä päivältä yhä enemmän ja enemmän. Pentulaatikko on tulvillaan pienten tassujen teputusta, hännän vinhaa heilutusta ja leikkisää murinaa sekä haukuntaa. Kolmoset ovat kerrassaan hurmaavia jokaikinen ja ne juoksevat suloisina rintarinnan pentulaatikon laidalle vastaan kun kuulevat ääneni:) Diiva viihtyy yhä enemmän ja enemmän muun perheemme joukossa pentujen nukkuessa vieläkin valtaosan vuorokaudesta. Minä käsittelen pentuja puolestani päivä päivältä enemmän ja liikutun joka kerta kun pieni musta häntä heiluu vimmatusti.  Pennut alkavat olla jo ihan oikeita koiria, tosin mini-mini koossa. Pentujen koossakin alkaa olla jo hieman eroa. Poika, joka tosin on koko ajan ollut kookkain, on yhä painavin, nyt yli puoli kiloa. Isompi tyttö on puoli kiloinen sekin, kun taas pienemmän tytön grammat alkavat vielä nelosella. Tässä taas hieman kuvasaldoa täältä jouluvalmisteluiden keskeltä.

Pikku tyttö:

Poika:

Iso tyttö:

Ja loppuun vielä pentulaatikon elämää:)

Hyvää Joulun odotusta teille pentusiamme odottaville perheille:) Olen tosi iloinen että jokaiselle kullanmurulle on löytynyt noin upeat kodit:)